Piksu etsii hoitajaa

Moiks Roosa ja Piksu!
Elikkäs olen se Sirppa seppeleestä. Ja haluasin Piksun hoitajaksi. Nyt kun luin monta kertaa Piksun luonteen ja kaikki mitä olet laittanut Piksusta niin ajattelin koittaa onneani. Eli tiedät varmaankin miten kirjoitan ja piirrän mutta laitan kuitenkin loppuun näytettä. =D
Nyt kerron itsestäni.

Olen 12 vuotias tyttö joka on ollut virtuaali maailmassa noin 1-2 vuotta. Minulla on omakin talli mutta ei siitä sen enempää. Olen ratsastanut 6 vuotiaasta asti Serkun luona mutta nykyään käyn vakkari tunneilla.
Luonteeltani olen semmoinen kiltti vaikka saatankin ekana olla vähän ujo mutta hetken juttelun jälkeen ollaan kuin parhaat kaverit. x) Sitten olen ahkera aina kun on kyse hevosista. Sitten oon semmoinen rämäpää ja hullu välillä (kaverien mukaan) Olen myös kiva, reipas, ystävällinen ja luotettava ihminen.

Minulle sopii vallan mainiosti että ei ole "pakko" hoitaa esim. 3 kertaa viikossa. Kokemusta URL hoitsuista on.

Tarina:

Menin toimistoon jossa pörräsi kolme innokasta ratsastajaa odottamassa heppojen jakoa. Kiinnitin Lapun seinään ja pyysin ratsastajia kentälle 15 minuutin päästä.
- Selvä, Varjoitus sanoi pujahtaessan Pikun karsinaan.
- Mitäköhän tästä tunnista tulee? Luna sanoi kun meni Jambon karsinaan.

Menin kentälle hakemaan tötsiä. Laitoin tötsät kulmiin ja keskiympyröille.

- No niin moni saattaakin tuntea minut jo, eli olen Sirppa, vastasin tytöille jotka saapuivat juuri kentälle.
- Tarviiko joku apua? Kysyin tytöiltä.
- Mä tarvisin, Henrietta sanoi Tiian vierestä.

Pyysin tyttöjä menemään uralle pitkin ohjin.
- No nyt kerron hiukan meidän tunnista, aloitin kun istahdin penkille jonka olin vienyt keskelle kenttää.
- Aloitamme kevyillä väistöillä jonka jälkeen voisinmme vähän venytellä paikkoja, jatkoin.
- No aloitetaan nimi kierros jotta kaikki tuntee toistensa nimet, sanoin pikaisesti.
- Henrietta, sanoi Henrietta Tiian selästä.
- Luna, Jatkoi Luna ujona.
- Ihana Varjonne Varjoitus, Sanoi Varjoitus oikein iloisena.
- Maiss, sanoi tyttö

Katselin tyttöjen ryhtiä ja jalkojen asentoja.
- Luna muista hyvä ryhti, sanoin hiukan kumarassa olevalle tytölle.
- Ja kantapäät alas Henrietta, huudahdin tytölle.
- Teillä pitää olla hyvä ryhti koko ajan, jatkoin.

Katselin kuinka tytöt alkoivat korjata ryhtiään ja alkoivat istua kunnolla satulassa. Hetken päästä alettiin mennä ravia.
- Nyt tehkää pitkillä sivuilla siirtymiset käyntiin ja lyhyillä sivuilla tehkää voltti, käskin tyttöjä.
Huomasin kuinka parin tytön kasvot alkoivat punehtua.
- Tiia reippaampaa! Pikku voisi mennä pois Jambon hännän tyvestä.
- Henrietta onko sinulla raippaa? Näpäytä sillä pikkusen Tiiaa että se vähän liikkuisi.
- Hyvä Luna! Jambo kulkee oikein kauniisti, kehuin tyttöä.

Jatkoimme harjoitusta jonkin aikaa ennen kuin sanoin ottaa hetkeksi käynti.Menin itse keskelle ja pyysin tytöt ympärilleni.
- Luna ja Varjoitus menevät yhdelle ympyrälle ja Henrietta ja Maiss yhdelle.
- Eli nyt laittakaa jalustimet kaulalle ja nostakaa ravi ja tehkää 10 m voltti aina pitkän sivun kohdalla.
- Ymmärretty? Kysyin tytöiltä.
- Joo, he vastasivat yhteen ääneen.
Katselin kuinka tytöt yrittivät saada hevosensa voltille ilman että he käyttäisivät ohjaa.
- Varjoitus enemmän pohjetta, Vielä enemmän!
- Hyvä Maiss, Pampula kulkee hyvin kuolaimella ja kuuntelee pohje apujasi.
Katselin tyytyväisenä tyttöjen työskentelyä. Luna sai Jambon menemään hyvin voltille, mutta se ryhti pitäisi muistaa. Pyysin hetken päästä tytöt pysähdyksiin.
- No niin nyt aloitetaan venyttely, katsoin tyttöjä ilkikurillisena.
- Menkää käyntiä vielä niillä ympyröillä ja ottakaa nilkasta kiinni ja venyttäkää sitä taakse.
- Oih Ei mee, voihkaisi Henrietta.
- Täähän on helppoa, sanoi Maiss Pampulan selästä.
Itsekin venyttelin penkilläni. Kyllä venyttely tekee terää.
- Sitten voisittekin laskea sen jalan ja nostaa sen satulan etu kaaren päälle, naureskelin.
- Ai näin? Kysyi Luna.
- Juuri noin.
- Eihän tää oo mahdollista, voihki Varjoitus.
- Kyllä se sieltä venyy, rohkaisin Varjoitusta.
Annoin tyttöjen vielä hetken pitää sitä jalkaa satulan etukaaren päällä ennen kuin pyysin heitä vaihtamaan suunnan, ja tekemään saman homma toisin päin. Siinä vierähtikin jo aikaa aika paljon joten siirryttiin toiseen hommaan. Kerroin heille että pitää vielä pitää jalkkarit kaulalla ja ottaa ohjat ja raippa ulkokäteen.
- Sitten nostakaa ravi ja pyörittäkää kättä taakse päin ja ohjatkaa hevosta samalla pohkeilla, sanoin tytöille.
- Yrittäkää pitää tasapaino keskellä, huudahdin äkkiä tytöille sillä pari heilui aika kivasti.
Se oli kyllä ilo silmälle, kun näkee tyttöjen pyörittävän kättään ja yrittämällä ohjata sitä samalla.
- Apua mä tipun, Huudahti Luna.
- Yritä pysyä siinä, sanoin äkkiä Lunalle kun jo juoksin hänen luo.
Sitten pyysin heitä vaihtamaan suunnan ja tekemään saman toisella kädellä. Tähän mennessä kaikki ovat pysyneet satulassa.
- Sinulla on hyvä tasapaino Maiss.
- Henrietta kantapäät alas ei ylös!
- Varjoitus, Pikkuhan menee ihan täydellisesti allasi.
- Luna, Se ryhti!
Sitten he saivat ottaa hetkeksi käynnin.
- Nostakaa nyt takaisin se ravi ja nostakaa se käsi sinne ylös ja katsokaa sitä kättä, Pyysin tyttöjä.
Kaikilla meni tämä kohta hyvin.
- Luna tuuppa tänne keskelle.
- Muistakko sen ryhdin? Kysyin tytöltä.
- Öö.. joo mutta se on hankala pitää.
- No ota avuksi tämä kunnon jämäkkä turvaliivi.
- Auttaako tämä? Luna kysyi ihmeissään.
- Auttaa kun on sopivan tiukka ja oikeassa paikassa, sanoin hiukan epäilevälle tytölle.
Autoin siinä Lunaa hetken ennen kuin palasin toisten pariin. Henrietta oli parantunut jo Tiian vauhti ja Tiia kulki oikein hyvää tahtia. Mutta taas Varjoitus ja Pikku oli sitten asia erikseen. Varjoituksella oli mennyt alku tunti hyvin mutta nyt näytti kuin hän olisi pyörtymässä tai häntä vain heikotti.
- Onko kaikki hyvin Varjoitus? Kysyin ihmeissäni.
- No mulla jä ruoka välistä, Varjoitus vastasi.
- Selvä.
- Elkku! Voisitko hakea Limppari Varjoitukselle? Kysäisin Elkulta.
- Hetkinen, Elkku sanoi jo täydessä vauhdissa.
Odotimme siinä hetken ennen kuin Elkku saapui. Kiitin tyttöä ja annoin limppari Varjoitukselle. Varjoituksen kasvot alkoivat jo kirkastua ja tyttö paahtoi eteenpäin entistä innokkaampana. Vaihdoimme suunnan ja menimme uralla tekemään vähän pohkeen väistöä ilman jalkkareita.
- Tehkää Pohkeenväistö oikealle vähän matkaa ja sitten takaisin uralle pohkeen väistössä! Ymmärretty? Kysyin jo rennommilta tytöiltä.
Lunan pitäisi käyttää vahvemmin vasenta pohjetta jotta Jambo menisi kunnolla sen pohkeen väistön. Varjoitus meni Pikulla todella hyvin. Pikku kuunteli hyvin Varjoituksen pohjetta. Maiss olisi voinut vähän enemmä antaa sitä vasenta pohjetta jotta Pampula olisi mennyt vielä paremmin mutta kyllä sitä kunnon pohkeen väistöäkin tuli. Henrietta saisi käyttää sitä raippaa.
- Ottakaa vielä kevennettyä ravia ilman jalustimia! Kerroin tytöille.
- Maiss, sulla meni kyllä hyvin Pampulalla noi viimeiset pohkeen väistöt, kehaisin tyttöä ohi mennen.
- Luna muista vain se ryhti niin kyllä sinä vielä pitkälle pääset, sanoin tytölle.
- Varjoitus, sinulla meni oikein hyvin eikä ollut oikein mitään parannettavaa vaikka kannattaa syödä ennen ratsastusta, hymyillem sanoin.
- Henrietta voih kuinka saisitkaan sen Tiian menemään kunnolla. Mutta välillä Tiiasta välähti taitojakin, sanoin Henrietalle.
Hetken päästä siirryttiin käyntiin pitkin ohjin.


Maiss Saat olla tyytyväinen kyllä omaan suoritukseesi. Sait Pampulan hyvin liikkeelle eikä ollut mitään erikoista. Vain välillä.

Luna: Se ryhti muista se. =D Jambo kulki kauniisti välillä.

Henrietta: Tiia saisi mennä vähän reippaampaa mutta muuten meni oikein hyvin.

Varjoitus: Sinua oli ilo katsella. =D


- Maksut sitten 1 kuukauden sisällä, sanoin tytöille jotka juuri laskeutuivat alas selästä.


Kuva esimerkkejä:

tinypic.com/view.php?pic=96krog&s=5
Toinen kuva
tinypic.com/view.php?pic=2a6tg84&s=5
Kolman kuva:
tinypic.com/view.php?pic=mjbma8&s=5
Mä tykkäsin jotenki tehä tätä kuvaa (eka kuva jossa on varjo juttuja)
tinypic.com/view.php?pic=2cz7bew&s=5
Kynällä:
tinypic.com/view.php?pic=15gpgsm&s=5


No en mä kai parempaan pysty joten onnea muillekkin!

-Sirppa-